keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Jälkitreenit






Kävimme Niinan ja Hertan kanssa harjoittelemassa ensimmäistä kertaa verijälkeä.
Sää oli mainio, mutta hyttysiä oli, ei kovinkaan yllättäen, riesaksi asti.

Reissu meni kaikkineen ihan hyvin ja Hertta suoriutui kuulemma ensikertalaiseksi mainiosti jäljen seuraamisesta. Yllättävän hyvin se jaksoi keskittyä ylimääräisestä energiasta, vieraasta ympäristöstä ja metsän jännistä hajuista (mm. jokin raato lojui kaluttuna metsässä) huolimatta.


Pieni säikähdyskin koettiin. Hertan jälkihihnan solmut olivat päässeet löystymään ja siksi se pääsi kaahottamaan kerran karkuun jonkin metsäkanalinnun noustessa lentoon pusikosta.


Perusteellisen kertaopetuksen jälkeen uskoisin, huolellisella muistiinpalauttamisella homman alussa, osaavani tehdä jälkiä itsekin lähimetsiin ja varsinkin mökillä tms. paikoissa, joissa metsäalueet eivät ole jatkuvassa virkistyskäytössä. Onhan se mukavaa, kun voi tarjota koiruudelle jotain mielekästä puuhaa ja käyttöä nuuskuttimille.


Nyt juhannuksena (sekä lähiviikonloppuina että lomalla muutenkin) pitäisikin treenata Hertan kanssa jälkihommia lisää, koska Hertta lähtee siinä puuhassa mahdollisesti arvioitavaksi alkusyksystä.






1 kommentti:

  1. Kiitos kun ehdit laittamaan kuvia!

    Ja kiva, että tuo upea kassikin on päässyt kuvaan:)

    Hertta jäljesti kiinnostuneena ja hienosti ja oli niin tohkeissaan jäljen päästä löytämästään sorkasta.

    "Nuoriso- osastosta" myös Åsa on päässyt jäljestämään ensimmäisen jälkensä ja hyvin Åsakin nuuskutti.
    Myy ja Saara taas aloittivat jo viime keväänä ja kesänä ja osoittivat hienoja jäljestystaitoja jo silloin nuoresta iästään huolimatta.

    Kiva, että ovat päässeet ja pääsevät toteuttamaan luontaista ja kiinnostavaa harrastusta!

    VastaaPoista